Niin, nukuttu, miten nukuttu. Ei ainakaan meillä kovin hyvin. Monen monta yötä on mennyt varsin katkonaisilla unilla; seurauksena varsin väsynyt perhe. No kyllä tuo viimeistään 18 vuoden iässä nukkuu yönsä, joten sitä odotellessa=)).

Päivänä muutamana on Tuomas keksinyt huulten, käden ja äänen yhtälön.  Eli päästetään ööööööö-ääntä, ja samalla heilutellaan huulia kädellä. Varsin hauskan kuuloista. No huonompi tapa joka on opittu ja jota ehdottomasti tulee harrastaa syödessä, suu täynnä ruokaa päristely; eli puhalletaan koko soosi puhahtaen mieluiten äidin päälle! (Muutamia koneellisia pesty vaatteita).

Kuitenkin jotain positiivista tuo ikäkin tullessaan: pieni mies oppi tänään peruuttamaan sängystä alas! Onhan tuo pää edellä meitin matalalta orrelta jo tullut, mutta että jalat edellä! Kyl maar on äitee ylpee=))